Historia

Jos vain seinät osaisivat kertoa. Kuulisimme mitä tapahtui 1500-luvun rusthollissa ja ratsutilalla. Mitä päämajan upseerit taktikoivat talossa talvi- ja jatkosodan aikaisessa esikunnassa. Mitä puhuttiin Urho Kekkosen päivällispöydässä? Kuinka arkea on eletty kartanossa… Tänä päivänä jokainen vieras voi lisätä talon historiikkiin oman osansa.

1540
Kirjataan ensitietoja Tertistä: Silloinen nimi oli Hintsalan rustholli ja isonvihan aikana talosta varustettiin mies ja ratsu kuninkaan armeijaan. Rustholli sai nimensä isäntä Hannu Hintsasta.

1560-1850
Rusthollikauden aikaa. Omistajina ja isäntinä säätyläisiä, mm. Henrik von Brandenburg.

1894
Pylkkästen aika alkaa. Aatami Pylkkänen osti Tertin Iivarin päivänä 22.8. Maita siirtyi kaupassa noin 900 hehtaaria. Poika Iivari aloitti tilan kohennustoimet. Pytingit kunnostettiin ja viljelyksiä raivattiin lisää. Puutarhan suunnitteli ja rakensi puutarhuri Dahlström Pietarista. Tertin ruusu istutetaan.

1896
Tertin meijerin yhteyteen perustettiin meijerikoulu ja oppiin tuli 10 tyttöä. Heidän joukossa oli Edla Ahvenainen johon Iivari iski pian silmänsä. Syyskuun 6 päivä 1897 juhlittiin häitä 200 hengen voimalla, jolloin iso rumpu ja viulu soivat usean päivän ajan. Vieraita tuli laajalti, mukana myös Iivarin ruotukaveri Oskar Merikanto. Lapsia hääparille syntyi seitsemän, viisi poikaa ja kaksi tyttöä.

1918
Ratsutilan sotilaallinen perinne jatkui, Vapaussotaan lähti kaksi vanhinta poikaa. Sodan jälkeisessä itsenäisessä Suomessa Iivari jatkoi Tertin hoitoa järjestäen vuosittain Tapanin ja Iivarin päivänä suuret pidot. Juhliin liittyi ainakin kaksi sanontaa, alkutervehdys

(”humööri ylös”) ja juhlavärssy (”Mut setä nousee seisaalleen sanoopi vielä että talossa tässä konsanaan ei ryypätä pelkkää vettä”).

1939
Talvisodan alkaminen muutti elämän kulkua, viisi poikaa läksi rintamalle. Mikkelin pommituksien jälkeen, 5.1.1940, Terttiin siirtyi tykistönkomentaja Svanström esikuntineen. Jatkosodan aikana päämajan intendentti kenraali Gustafson esikuntineen oli sijoitettuna Terttiin.

1941
Sota vaati veronsa, kaksi pojista kaatui kuukauden välein.

1955
Sotien jälkeinen aika: Tertti oli edelleen perinteinen maanviljelystila, isännäksi ryhtyi Olavi Pylkkänen vaimonsa Liisan kanssa. Tilalla oli korkeatuottoinen lypsykarja ja jalostuslampola.

1978
Isännyys vaihtui Matti ja Pepita Pylkkäselle. Vaihdoksen jälkeen tuotantosuunnaksi valittiin matkailu ja erikoisviljely. Pihapiirin rakennukset on kunnostettu perinteitä vaalien ja puutarha sekä lähiympäristö on saatettu 1800-luvun lopun tyyliin.

2014
Tertti 120-vuotta Pylkkäsen perheellä juhlavuosi. Oma postimerkki ja pitkäaikainen haave omasta keittokirjasta toteutui, kirjaa saatavana kartanon puodista ja verkkokaupasta.

2017
Kartanon meijerikahvila & Puoti 10-vuotta!

2018
Onnea Kartanoravintola 40-vuotta!
Sijalla 39 Suomen 50 parasta ravintolaa julkaisussa

2019
Onnea Tertin ruusu 125-vuotta!
Saimaa gastronomy – ruokaviikonloput valittu Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi!

2024
Onnea Pylkkästen perhe 130-vuotta!
Onnea Tertin ruusu 130-vuotta!
Tertin kartano on valittu National Geographicin vuoden 2024 parhaiden ravintoloiden listalle. Listalla on yhteensä 21 ravintolaa ympäri maailman.
Sijalla 47 Suomen 50 parasta ravintolaa julkaisussa